RAPALAN TARINA
Lauri Rapala (1905-1974) on maailman kuuluisimman vaapun, Rapala Originalin kehittäjä ja maailman suurimman uistintehtaan, Rapala VMCOyj:n perustaja. Sisimmässään Rapala itse koki itsensä aina kuitenkin ensisijaisesti kalastajana. Rapala-uistinten tarinan ensirivit kirjoitettiin Päijänteellä, Tehinselän Koreakoivu-nimisessä saaressa, jolla Lauri Rapala usein kalastusreissuillaan yöpyi. Koreakoivu oli kalastajaerakko Toivo Pylväläisen tukikohta. Rapala ja Pylväläinen vuolivat saaressa vaappuja, joissa näkyi Pylväläisen taju hyvin uivasta rungosta ja Rapalan uskomattomat kädentaidot, jotka puolestaan toivat vaappuihin huikean viimeistelyn.
Ensimmäiset vieheensä Lauri vuoli puukollaan vuonna 1936. Idean korkkisen vaappuun hän sai amerikkalaisesta vieheestä. Lauri uitti veistämäänsä vaappua veneensä perässä soutaessaan verkkoja kokemaan. Kirkasvetisellä Päijänteellä Lauri huomasi petokalojen kiinnostuksen viottuneen täkykalan lailla uivaan vaappuun, joka osoittautui usein pitkää siimaa ja verkkoakin ottavavammaksi. Sana Rapalan ensimmäisestä vaapusta levisi nopeasti, ja pian Lauri saikin veistellä ottipelejä niin ystävilleen kuin muillekin kalamiehille.
Lauri Rapala sai ensimmäiset myyntiin tulevat vaappunsa tarjolle Kalkkisten Osuuskauppaan vuonna 1938. 1950-luvulla suomalaisilla alkoi olla pikku hiljaa enemmän vapaa-aikaa, jolloin urheilukalastuskin alkoi olla vetovoimaisempi harrastus. Rapalan vaaput maksoivat tuplasti muihin verrattuna, mutta tekivät jo tuolloin upeasti kauppansa, johtuen niiden kauneudesta ja maineikkaasta pyytävyydestä.
Myös hänen poikansa ryhtyivät auttamaan vaappujen valmistuksessa – heti kun oppivat vuolemaan puukoillaan. Vuonna 1959 amerikkalaiset Ron Weber ja Ray Ostrom saivat käsiinsä muutaman Rapala-vieheen, jotka tekivät miehiin lähtemättöman vaikutuksen. Salapoliisityön tuloksena vaappujen alkuperä selvisi ja muutaman näytetoimituksen jälkeen ensimmäinen erä Original-vieheitä saatiin jenkkimarkkinoille helmikuussa 1960.
RAPALAN MENESTYSTARINASSA ONNELLAKIN ON OSANSA!
Vuoden 1962 surullisin uutinen, Marilyn Monroen kuolema koitui erikoisella tavalla Rapala-uistinten onnenkantamoiseksi. Kaikkien aikojen myydyin Life-lehden numero käsitteli kansijutussaan näyttelijättären kuolemaa, mutta samassa lehdessä oli myös ylistävä artikkeli Rapala-uistinten erinomaisuudesta. Muutamassa viikossa vuosituotannoltaan 200 000:n paikkeilla olevaa uistinta tilattiinkin kolme miljoonaa.
Vuonna 1968 presidentti Urho Kekkonen myönsi Lauri Rapalalle talousneuvoksen arvonimen tunnustuksena Rapala-yhtiön panoksesta sekä kansallisen että alueellisen talouselämän hyväksi. Legendaarinen erämies ja Rapala-menestystarinan isä Lauri Rapala menehtyi sepelvaltimotautiin lokakuussa 1974, kuudenkymmenenyhdeksän vuoden ikäisenä.